Möllyköitä

Viime viikolla nämä kaksi tilauskorua lähtivät uuteen kotiinsa, joten nyt ne voi esitellä jo täälläkin..
Tykkään itse näistä indonesian clay helmistä kovasti ja nimenomaan tälläisinä suht pitkinä kaulakoruina. Kesään näistä saa kivoja värikkäitä kaulakoruja ja talveksi sopivan isoja ja näyttäviä villapaidan kanssa pidettäväksi. Varsinkin kun tykkään myös villapaidoista joissa on iso kaulus, joka on hankala monen korun kanssa.. todella lyhyet menisivät, mutta jotenkin nekin tuppaavat jäämään piiloon.

Lankana näissä on käytetty artistic wiren anti-tarnish hopeoitua lankaa.

Vanhasta uutta

Tämän vuoden "teemana" tai mottona on minulla ollut ehdottomasti tuunaus.. En erikoisemmin näin päättänyt, siinä vain kävi niin, pikkuhiljaa.. Kotiini olen kantanut vaikka mitä vanhaa aarretta (kaikki eivät noita roinia varmaan aarteiksi kutsuisi, mutta sitä ne ovat ehdottomasti minulle olleet) ja heinäseipäät, leipälapiot, kenkälestit ja ikkunanpokat ovat saaneet uuden elämän. Viimeisin tuunaukseni oli ikkunanpoka, josta tuli ihana tunnelmalamppu olkkariin!

Tuunausteemalla mennään nyt koruissakin. Sinänsä mitään uutta ei näissä kolikkokoruissa ole, niitä on tehneet muutkin, samoin aterinkoruja.. Mutta kun laatikoissa pyörii pussillinen vanhoja kolikoita, niin parempihan se on laittaa nekin hyötykäyttöön.

Seuraavaksi pitää tehdä kyllä joku kiva kaulakoru.. tuntuu että siinä missä teen yhden kaulakorun, rannekoruja tulee varmaan 5.. joten onko ihme että välillä tuntuu ettei ole mitään sopivaa kaulaan laitettavaa?

Sininen hetki

Joskus lapsena sininen oli lempivärini. Nykyään koen sen kovin haasteelliseksi ja vaikeaksi. Periaattessa tykkään kyllä sinisestä, kirkas taivaansininen on aina vain niin kaunista. Mutta siitä huolimatta en osaa käyttää sinistä, en oikein kotona kuin en myöskään esim. vaatetuksessa.  Siniset korukivet kierrän yleensä kaukaa, mutta nämä impression jasperit houkuttelivat kauneudellaan. Meinasivat vain jäädä laatikkoon haasteellisuutensa takia. Mitä väriä yhdistää siniseen? Pelkkä sininen olisi jotenkin liian "tylsä" ja monet muut tuntuivat kovin "tunkkaisilta" ja "tummilta".. ja kumminkin halusin korusta sinivoittoisen. Mutta sitten - aina yhtä ihana vuorikristalli. Ja hopea. Pähkäilin että niiden kanssa ei voi mennä vikaan.

Illat alkavat olla jo kovin pimeitä.. mutta se ei minua haittaa. Koti on laitettu syyskuntoon, kynttilät ja lyhdyt otettu esille. Nautin kun saan sytyttää paljon kynttilöitä ympäriinsä ja käpertyä sohvalle huovan kanssa. Jonne siirrynkin seuraavaksi....

Mukavaa syksyistä sunnuntai-iltaa teille kaikille, siellä ruudun toisella puolella!

Pussukoita

Pitäähän minunkin kun kaikki muutkin.. Yleensä en ole mikään ompelu ihminen, vaikka konetta nyt osaankin käyttää. Mieluummin jätän ompelut muille, oma kärsivällisyys ei tähän hommaan tahdo riittää. Tai ehkä kyseessä on ennemminkin se, että minussa on perfektionistia ja koska en tätä hommaa täysin hallitse, niin jälki ei yleensä miellytä täysin - mistä syystä kärsivällisyyskin joutuu koetukselle.
Mutta tällä kertaa tein poikkeuksen ja hyvä niin - näitä oli/on kiva tehdä!!! Näissähän on sitten mielikuvitus (ja taidot) vain rajana - materiaalin valinnasta pussukan/kassin muotoon.
Itselläni on nyt Taffel pussi pienenä "käsilaukkuna" - ja Hesburgerin pussista tein enempi tuollaista perinteistä paperipussia muistuttavan version. Sitähän voi käyttää vaikka käsilaukkuna tai eväspussina - vuori on kiinni vain yläosasta joten sen voi pestä raanan alla, mikäli sattuu tahriintumaan

Uuden alkua...

Niinhän se syksy yleensä on.. Josko otettaisiin  uusiksi vaikka tämä blogin pito, ja ryhdistäydyttäisiin päivityksien suhteen! Kadehdin teitä kaikkia, joilla on ihanat blogit ja päivitätte niitä ahkerasti, monet lähes päivittäin! Minä en näytä siihen löytävän aikaa, tai en saa aikaiseksi. Vuoden aikana minkä blogi on ollut olemassa, päivityksiä on tullut vain kourallinen. Hävettävää... Nyt alkaa siis se uusi aikakausi!
Kesä on mennyt tietotekniikka ongelmissa... Ähh.. ensinnä hajosi kone, sitten puhelin, sitten vielä uusi kone.. Joko se olisi siinä? Toivottavasti!
Kesällä ei myöskään paljoa tehnyt mieli koruilla, aika meni enempi auringosta ja keleista nauttiessa ja kotia laittaessa kun hirmuinen sisustusvimma iski. Suuria remontteja en ole tehnyt, eikä niihin ole nyt aikomustakaan ryhtyä mutta aina sitä voi kaikkea pientä tuunata ja laittaa...  Kuten koruilutilani, joka kokikin muodonmuutoksen viime viikolla ja on nyt huomattavasti valoisampi ja avarampi. Sen kunniaksi viime viikonloppuna syntyi pitkä kaulakoru, vuorikristallista, makeanvedenhelmistä ja hopeasta. Korua voi käyttää joko yksinään pitkänä, tai sen voi myöskin laittaa lähes kaksin kerroin kaulalle, ja "riipuksen" ottaa pois.
Jokin tuossa riipuksessa ja siinä roikkuvissa mv:issä ei nyt natsaa minun mieleeni, joten se luultavasti joutuu siltä osin vielä uudelleen pöydälle, mutta tällä hetkellä olkoot tässä muodossa.
Käykö teille muille näin että jokin jää mietityttään korussa, mutta ette sitä heti korjaa?

Heitetään noppaa

Elämä on joskus arpapeliä ja nopan heittoa.. Riskien ottamista.. Nämä nopat symboloikoon siitä.
Kun näin nämä mustat onyxit, tiesin heti että nämä minun on saatava. Ja kun ne sain, tiesin heti millaisen korun niistä haluan. Ensinnä ajatuksena tosin oli kiinnittää ne tuohon ohueen hopeaketjuun, mutta hyvin nopeasti hylkäsin tuon ajatuksen, sillä jotenkin noppien luonteeseen vaan kuuluu antaa niiden olla vapaasti ja pyöriä.

Tällä kerralla ei muuta, kaunis kesä saa aikaan hiljaiselon koruilurintamalla. Toivottavasti myös te kaikki siellä toisella puolen ruutua nautitte kesästä!

Long time no hear....

Pahoittelut hiljaiselosta täällä blogin puolella. Elämä on pitänyt välillä kiireisenä ja se on niin helppo "unohtaa" tämän päivitys. Tai paremminkin siirtää syrjään tuonnemmaksi... Yksi niistä asioista joita vain ei saa välillä aikaiseksi. Toissa viikolla kannettavani päätti sitten sanoa sopimuksensa irti. Voi sitä hetkeä kun tajusin että kone ei vain suostu enään aukeamaan! Tietysti itse kone harmitti, sitä kun ei enään tunnu osaavan elää ilman ja niin monet asiat ovat sidoksissa koneella tehtävään "työhön", mutta ne kaikki tiedostot ja KUVAT !!! joita onkin kertynyt lähes 30 000 kappaletta.. vuosilta ulkomailla, lomareissuilta, kotoa.... Osasta on olemassa varmuuskopiot, mutta niitäkään ei ole kaikkia "tarkistettu", mitkä on varmuuskopioitu ja mitä ei, mutta paljon on kuvia joita  EI OLE varmennettu. Olen aina ollut hulluna valokuviin ja niitä on kertynyt aikojen saatossa kiitettävästi, jo ennen digiaikaa.. Ja mikäs se on nykypäivänä niitä "keräillessä", kun tuota fyysistä tilaa eivät vie. Mukavia muistoja elämän varrelta. Onneksi asia ratkesi kiitettävästi, ja nykypäivän nerokkuuden ansiosta  sain kaikki tiedot koneeltani takaisin, HUH. Selvisinpä siis lähes pelkällä säikähdyksellä. Nyt kyllä tiedän marssia hankkimaan ulkoisen kovalevyn ja tallentaa kerralla KAIKEN talteen, ja pitää huolen siitä, että myös tulevaisuudessa uudet kuvat tulevat varmuuskopioitua.

Juhannus on sujunut hyvin rauhallisissa merkeissä, elosta nauttien. Toivottavasti myös teillä lukijani!
Aurinko näyttää paistavan tänäänkin, joten aikomuksena on suunnata ulos nauttimaan siitä. Ennen juhannusta syntyi pari rannekorua, joista toisesta tuli heti uusi suosikkini. Vuorikristallia ja hopeaa, yhdistelmä ja kivi johon en kyllästy varmaan koskaan. Ehdottomasti lempparini kivien joukossa. Harmittaa vain, kun laadukkaiden vuorikristallien löytäminen on todellakin kiven alla, varsinkin jos haluaa hieman suurempia kokoja tai muita kuin pyöreitä muotoja.

Leppeää loppujuhannusta kaikille teille, siellä ruudun toisella puolella!

Apologies for keeping quiet for some time.. Life has the tendency to keep busy at times, and this is one of those things that is easy to move aside for the pile of things I will do later... The other week my laptop decided it's time to get rest and die. The moment I realised it's not opening anymore... OH MY!! Surely it's enough that the laptop is broken, you have gotten so addicted to it and all the "work" seems to be done with computer these times, but all those files and PHOTOES gone with it.. Have always been addicted to photoes and therefore I have a good collection of them from years abroad, holidays, time at home.. nearly 30 000 at the moment in digital form.. and all those before the digital time. And yes, I do have some back up files from many of them, but not from all...  In the end, thank god for the genoiusness of modern time, I got my files back and to the new laptop, so it was only a scare... But it was a scare enough for me!! Now I will go and get a new hard-drive and be sure to back up EVERYTHING I have...

Midsummer is almost over and it has been nice and quiet. Sun seems to be shining today, so plan to go outside to enjoy it while still can and it lasts.. Before the midsummer I did few bracelets, from which the other instantly became my new favourite. Rock crystal and silver, the combination and the gem i never grow tired from. It's just such a shame that seems to be so hard to find good quality rock crystal, especially if you want them in larger and more unusual shapes.

Lisää kukkia

Edellisen postauksen kaulakoruun piti tietysti tehdä rannekoru. Nyt hieman tummempia amethysteja sekä vuorikristallia. Mukana myös luonnonkukka, laadusta en tiedä. Se on uitettu jossakin aineessa, hartsissa kenties ja pohjaan kiinnitetty linkki, jotta sen saa kiinni. Olen tämän siis jo valmiiksi tälläisenä ostanut, vaikka voisihan sitä ehkä kokeilla itsekin ??? Taitaisi kyllä minun viherpeukalotaidoillani jäädä...
Ja aiheeseen liittyen myös alpakkalusikan varsi pääsi koristamaan rannetta.

Lusikoilla rupesin leikkimään sitten vähän enemmänkin, suuremmasta lusikasta syntyi kesäisen keltainen kaulakoru. Lusikka on iso, ja isot ovat korua koristavat sitruunakvartsitkin. Tällä hetkellä korussa on lyhyt ketju, tulee juuri tuohon kaulan alapuolelle jotta jää paidan pääntien yläpuolelle (kunhan on tarpeeksi syvä pääntie) mutta talveksi tähän voisi tietysti vaihtaa pidemmän ketjun ja käyttää vaikka villapaidan kanssa.
Vähän tuo alpakkalusikan pintä kärsi käsittelyssäni (harjoitushan vasta mestarin tekee), naarmuineen ja pinnan värimuutoksineen, mutta onneksi todellisuus ei ole niin armoton kuin kamera, joka paljastaa KAIKEN! (luonnossa noita naarmuja tuskin huomaa - ei ainakaan korun ollessa kaulalla)

Kesäkukkia

Kevät kuluu hurjaa vauhtia, kohta ollaan jo kesäkuussa! Aika on kulunut puutarhan hoidossa, niin mökillä kuin kotipuutarhassa parvekkeella, jossa mansikat, paprika, tomaatti ja sipulit ovat hyvällä alulla.. Kukkia on muutamia, vielä pitäisi käydä hakemassa hieman lisää, jotta väriloisto olisi täydellinen.
Ainoastaan salaatti on vähän kitukasvuinen, eikös sen kasvattamisen pitäisi olla helppoa? Minulla ei ainakaan ole juuri kasvamaan lähtenyt.
Koruiltuakin on tullut enempi kuin tuossa talvella, auringon ja lämmön voimalla ne ideatkin lähtevät liikkeelle ja vain odottavat toteutusta.
Eilisen saldona oli kaulakoru, jossa on kahta ehdottomasti lempikiveäni - vuorikristallia ja amethystia. Mukaan ujutin myös pyöreitä ametriineja sekä hopeaa.. Amethysteista ja ametriineista tein tuollaiset "kukkia" muistuttavat ryppäät. Kuvat hieman vääristävät värejä, lilat ovat läpikuultavia, kauniita vaaleahkoja liloja, ei sinisiä kuin joissain kuvissa. Nuo amethystit olivat todella laadukkaita (ja kalliita! - joita olenkin sitten hillonnut sen edestä) "twist" brioletteja, joita oli aika hankala kieputella ja saada asettumaan  kivasti. Mutta uskoakseni onnistuin. Kiilto niissä on jumalaisen kaunis, ja ovat muutenkin täysin virheettömiä - kuvaajan taitoni eivät mitenkään pääse tekemään niille oikeutta. Mutta uskokaa -ne ovat kauniita!!!
Ketjun punoin puolipyöreästä hopealangasta. Ehkä tämä ei taaskaan ole ihan jokapäiväiseen käyttöön soveltuva arkikoru, mutta toisaalta.... kukas sitä kieltää vaikka kauppareissulle tämän kaulaani laittaisin piristämään arkisia askareita :-)

Kesän tuloa

Viikonloppu melkein takana ja paljon sitä onkin saanut aikaiseksi.. Mökillä puutarhan hoitoa - kasvimaa alkaa olla kunnossa ja siemenet istutettu, mustikkapensaankin tökkäisin pihamaalle. Jos vaikka jokusen mustikan tekisi niin ei tarvitse metsään lähteä napostelemaan.
Korulaatikoiden siivousta sekä muutama valmistunut koru kuuluu myös viikonlopun saldoon - jääkiekkoa unohtamatta. Kuvattavaksi asti kerkesi tämä rannekoru, vuorikristallia, swaroja ja kuparisia osia.. (Itse asiassa toisenkin korusetin kuvasin mutta kun siirsin kuvat koneelle olikin niiiiiiiin huonoja ettei noita kehtaa tänne lykätä. Pitänee ottaa uusi yritys lähipäivinä).
Kovin olisi ollut inspiraatiota tehdä tälle korulle kaveri kaulaan - mutta osat tietysti puuttuvat (kiviä lukuunottamatta). Miten se aina onkin niin että vaikka sitä kaikkea hamstraa ja vaikka kuinka paljon, niin sitä ei ole mitä tarvitsisi??

Hyvää äitienpäivän iltaa kaikille teille siellä!!

Always in such a rush with my updates, that the english text is missing... Last few updates have just been pics from my holiday in Egypt, as you can see...
Now, the summer is coming and weekend nearly over. But it has been such an active and good weekend with some gardening and planting vegetable seeds, as well as a blueberry bush.. let's see if I will get any blueberries from that one. Well, obviously not this year, but in future.. in case it seems to grow nicely, might just go and get few more.
Weekend also included tidying up my bead boxes as well as making something. This bracelet is made out of rock crystal, swarovski crystals and copper parts. So much wanted to do a necklace to go with this and had an idea what to do, but what a surprise that was lacking some parts... How come you always lack of something, no matter how much you hoard??

Egypti, osa 2

Vielä vähän lomakuvia ja tunnelmia.. koruilun pariin ei ole vielä kerennyt. Keväthommat ovat vieneet aikaa - pihan hoitoa mökillä ja siivousta kotona, jossa ikkunat tuottavat ongelmia... olen asunut tässä 2 vuotta ja koko sen ajan tapellut ikkunoiden kanssa, jotka ovat kertakaikkisen p:kaiset. En tiedä onko niissä tekovirhe, vai eikö entiset asukkaat ole niitä koskaan pesseet? On kuin niissä olisi paksu rasvakerros, joka vain liikkuu lasin pinnalla. Takapihalla virtaa puro, voikohan siitä nousta jotain joka saa lasit entistä likaisemmiksi. Niihin on nyt kokeiltu vettä, fairya, ikkunanpesuainetta, tolua, tuulilasinpesunestettä, höyrypesuria... mitähän vielä? Ei mitään apua. Konstit rupee loppumaan.... Muuten ne eivät häiritse, mutta illalla auringon paistaessa ikkunoihin ovat harmaat - hyvä kun läpi näkee.. Ähh....

Parvekkeen kesäilmettä olen myös suunnitellut, ruukut odottavat istutusta kunhan tulisi ensin lämpimämpää.. Tomaatti ja amppelipaprika ovat hyvällä taimella, pari parvekemansikkaa kokeiluksi. Jos vielä jotain pikkuyrttejä ja kukkia.. Enempää ei taida mahtua jos mielin itse joukkoon.

Ja vielä lomalle valmistunut rannekoru.. Mikähän siinä on tuossa turkoosin ja punaisen väriyhdistelmässä, joka tuo heti mieleeni Egyptin?? Ilmeinen vastaus tietysti olisi turkoosi meri ja Siinain punaiset vuoret, mutta ei se sitä ole.. No, on mitä on, sopii mielestäni kuin piste i:n päälle.

Egypti

Jälleen kerran loma on ohi ja kotiin on palattu... Olisihan sitä mielellään jatkanut auringossa ja lämmössä, varsinkin kun kotimatkalla iski flunssa joka ei nyt ota laantuakseen.
Se on hassua kuinka nopeata sitä mukautuu paikalliseen "ins'allah/malesh" kulttuuriin, vaikkakin se joskus voi tietysti käydä länsimaalaisen "hermoon". Mutta onhan se rentouttavaa kun voi todeta vain ins'allah - jos luoja suo - ja antaa asian mennä omaa tahtiaan eikä ottaa stressiä. Ja jos ei mene, niin malesh ja olankohautus, se siitä sitten. Tämä pitäisi muistaa täällä kotimaassakin, eikä ottaa turhaa stressiä asioista. Jos niin ei ole määrätty tapahtuvaksi, niin mitä sitä vastaan taistelemaan. Kaikki aikanaan.

Korutarvikkeita ei tullut lomalta hamstrattua, muutamaa riipusta lukuunottamatta. Kairon Khan el Khalilin basaarialueella oli kyllä muutamia hyviä tukkuliikkeitä, mutta hinnat eivät ole erityisen huokeita ja varsinkin kivissä laatu ei ole kummoinen. Yhtälöön kun vielä lisää sen, että egyptiläisillä ei ole hajuakaan kivilaaduista, vaan jadet ja amethystit iloisesti sekaisin, niin houkutus ostaa niitä ei ole suuri.
Jotain muita mielenkiintoisia yksilöitä joukkoon kyllä mahtui ja nyt jäikin kaivelemaan pari nauhaa simpukankuorta jotka pitäisi jostain metsästää...

Vielä kerran kiitos kaikille jotka teitte lomastani LOMAN ja viikoista Egyptissä niiden arvoisen - tiedätte kyllä keitä olette!