Long time no hear....

Pahoittelut hiljaiselosta täällä blogin puolella. Elämä on pitänyt välillä kiireisenä ja se on niin helppo "unohtaa" tämän päivitys. Tai paremminkin siirtää syrjään tuonnemmaksi... Yksi niistä asioista joita vain ei saa välillä aikaiseksi. Toissa viikolla kannettavani päätti sitten sanoa sopimuksensa irti. Voi sitä hetkeä kun tajusin että kone ei vain suostu enään aukeamaan! Tietysti itse kone harmitti, sitä kun ei enään tunnu osaavan elää ilman ja niin monet asiat ovat sidoksissa koneella tehtävään "työhön", mutta ne kaikki tiedostot ja KUVAT !!! joita onkin kertynyt lähes 30 000 kappaletta.. vuosilta ulkomailla, lomareissuilta, kotoa.... Osasta on olemassa varmuuskopiot, mutta niitäkään ei ole kaikkia "tarkistettu", mitkä on varmuuskopioitu ja mitä ei, mutta paljon on kuvia joita  EI OLE varmennettu. Olen aina ollut hulluna valokuviin ja niitä on kertynyt aikojen saatossa kiitettävästi, jo ennen digiaikaa.. Ja mikäs se on nykypäivänä niitä "keräillessä", kun tuota fyysistä tilaa eivät vie. Mukavia muistoja elämän varrelta. Onneksi asia ratkesi kiitettävästi, ja nykypäivän nerokkuuden ansiosta  sain kaikki tiedot koneeltani takaisin, HUH. Selvisinpä siis lähes pelkällä säikähdyksellä. Nyt kyllä tiedän marssia hankkimaan ulkoisen kovalevyn ja tallentaa kerralla KAIKEN talteen, ja pitää huolen siitä, että myös tulevaisuudessa uudet kuvat tulevat varmuuskopioitua.

Juhannus on sujunut hyvin rauhallisissa merkeissä, elosta nauttien. Toivottavasti myös teillä lukijani!
Aurinko näyttää paistavan tänäänkin, joten aikomuksena on suunnata ulos nauttimaan siitä. Ennen juhannusta syntyi pari rannekorua, joista toisesta tuli heti uusi suosikkini. Vuorikristallia ja hopeaa, yhdistelmä ja kivi johon en kyllästy varmaan koskaan. Ehdottomasti lempparini kivien joukossa. Harmittaa vain, kun laadukkaiden vuorikristallien löytäminen on todellakin kiven alla, varsinkin jos haluaa hieman suurempia kokoja tai muita kuin pyöreitä muotoja.

Leppeää loppujuhannusta kaikille teille, siellä ruudun toisella puolella!

Apologies for keeping quiet for some time.. Life has the tendency to keep busy at times, and this is one of those things that is easy to move aside for the pile of things I will do later... The other week my laptop decided it's time to get rest and die. The moment I realised it's not opening anymore... OH MY!! Surely it's enough that the laptop is broken, you have gotten so addicted to it and all the "work" seems to be done with computer these times, but all those files and PHOTOES gone with it.. Have always been addicted to photoes and therefore I have a good collection of them from years abroad, holidays, time at home.. nearly 30 000 at the moment in digital form.. and all those before the digital time. And yes, I do have some back up files from many of them, but not from all...  In the end, thank god for the genoiusness of modern time, I got my files back and to the new laptop, so it was only a scare... But it was a scare enough for me!! Now I will go and get a new hard-drive and be sure to back up EVERYTHING I have...

Midsummer is almost over and it has been nice and quiet. Sun seems to be shining today, so plan to go outside to enjoy it while still can and it lasts.. Before the midsummer I did few bracelets, from which the other instantly became my new favourite. Rock crystal and silver, the combination and the gem i never grow tired from. It's just such a shame that seems to be so hard to find good quality rock crystal, especially if you want them in larger and more unusual shapes.

Lisää kukkia

Edellisen postauksen kaulakoruun piti tietysti tehdä rannekoru. Nyt hieman tummempia amethysteja sekä vuorikristallia. Mukana myös luonnonkukka, laadusta en tiedä. Se on uitettu jossakin aineessa, hartsissa kenties ja pohjaan kiinnitetty linkki, jotta sen saa kiinni. Olen tämän siis jo valmiiksi tälläisenä ostanut, vaikka voisihan sitä ehkä kokeilla itsekin ??? Taitaisi kyllä minun viherpeukalotaidoillani jäädä...
Ja aiheeseen liittyen myös alpakkalusikan varsi pääsi koristamaan rannetta.

Lusikoilla rupesin leikkimään sitten vähän enemmänkin, suuremmasta lusikasta syntyi kesäisen keltainen kaulakoru. Lusikka on iso, ja isot ovat korua koristavat sitruunakvartsitkin. Tällä hetkellä korussa on lyhyt ketju, tulee juuri tuohon kaulan alapuolelle jotta jää paidan pääntien yläpuolelle (kunhan on tarpeeksi syvä pääntie) mutta talveksi tähän voisi tietysti vaihtaa pidemmän ketjun ja käyttää vaikka villapaidan kanssa.
Vähän tuo alpakkalusikan pintä kärsi käsittelyssäni (harjoitushan vasta mestarin tekee), naarmuineen ja pinnan värimuutoksineen, mutta onneksi todellisuus ei ole niin armoton kuin kamera, joka paljastaa KAIKEN! (luonnossa noita naarmuja tuskin huomaa - ei ainakaan korun ollessa kaulalla)